just thinking...

Mitenhän tän nyt alottas, fiksusti tai ainankin niin, että se yrittäs kuullostaa jotenkin järkevältä..

Yks yö makoilin sängyssä, odotin, että uni tulis - turhaan.
Hirveä ajatus vyöry tunkeutu otsalohkoon, just sillon kun en ois jaksanu miettiä mitään muuta kun nukkumista. Ehkä ois ollu viisainta kaivaa kynää ja paperia esille, mutta eihän se silloin mieleen tullut. Se kuuluisa jälkiviisaus..

On tosi harmi, että aikuisella (lue: pitäisi olla jo aikuinen) ihmisellä tai ihmisillä ei ole mitään järjellisempää tekemistä kuin tieten tahtoen yrittää pilata kaikki se, mitä minulla on.

Suoraan sanottuna tunnen myötähäpeää ja sääliä tällaisia kohtaan.

Ja koko kirjoituksen pointti on tämä blogi. Aikoinaan, silloinen ystäväni kirjoitti blogia, elämästään, sairaudestaan ja kuulumisistaan - miksen minäkin voisi yrittää, kokeilla ja tietää miltä se tuntuu.

Alku oli haastavaa, en ollut aivan päässyt asian ytimeen - pikkuhiljaa hyvä tulee. Blogin myötä myös innostuin valokuvaamisesta, tai yleensäkin himoitsin hyvälaatuisia kuvia - yritin nousta huipulle, hipoa täydellisyyttä.

Pienien askelien myötä bligista tuli minulle kokoajan tärkeämpi, se oli kuin se toinen mies minulle. Sain hetken rauhan, olla yksin ja toteuttaa itseäni.

Luen todella paljon erilaisia blogeja, harvemmin kuitenkaan kirjoitan niihin. On niin paljon laidasta laitaan, kirjaimellisesti. Asioista kirjoitetaan avoimesti, juuri niinkuin ne on ja miltä ne tuntuvat. Mutta enhän minä vain niin voi tehdä, minä en voi suojautua näytön taakse ja kertoa kuinka onnellinen tai vittuuntunut olen, aina joku laittaa kapulat ristiin : kun ethän sinä voi tehdä näin. AINA joku kyttää minua, AINA joku haluaa tietää minusta kaiken, kirjaimellisesti aina.

Ehkä eniten minua vituttaa se kun kirjoitan tänne, se aina lukee, tulkitsee ja juoruaa. Varmaan jokainen on pienenä leikkinyt rikkinäistä puhelinta? No tämä on vähän sama, se asia vain kääntyy päälaelleen jo seuraavan kohdalla. Think about that fucking shit! Kun tekstin sanomaa ei haluta lukea, vaan joka toinen rivi ja loput päätellään itse.

Oon funtsinukkin tässä, jotta saisin edes hetkeksi vapaat kädet.. Pitäisi varmaan vaihtaa blogin nimi, osoite, estää näkyvyys hakukoneille ja sulkea fb profiili "vain kaverit" asetukselle. Ja muokata vaikka viel blogger nimi aidoksi nimimerkiksi.

Voin väittää, että silloin blogini löytäminen negatiivisessa ja kyttäys tarkoituksessa on erittäin erittäin haastavaa, joskin jopa mahdotonta kun google ei ole auttamassa ;-) Voisin silti pitää blogini julkisena ja jokainen halukas pääse meitä seurailemaan.

Ja minä vältyn turhalta paskalta ja selitetyiltä tarinoilta, ja saan säilyttää hermoni.

Ja mitähän vittua kukaan on minua määräämään, että mitä minä voin tehdä ja mitä en? - Nobody.